torstai 30. tammikuuta 2014

Norma ja Pasquale

Tämä on kertomus tulevan miniäni, Giadan, isomummista ja isopapasta, Normasta ja Pasqualesta.

Norma ja Pasquale asuivat Assisin kukkuloilla pienessä maalaistalossa. Isopappa hoiti kanat, lampaat ja kasvimaan. Isomummi piti huolta kodista ja laittoi hyvää ruokaa aamusta iltaan, niinkuin kuka tahansa kunnon italialainen.

Oman karjan lihalla, kasvimaan antimilla ja punaviinillä, Norma oli elänyt terveenä 99- vuotiaaksi ja Pasquale 101 -vuotiaaksi. Elämä jatkui samaan rauhalliseen tahtiinsa, pariskuntaa eivät vuodet painaneet.

Viime kesänä juhlittiin joukolla Norman ja Pasqualen 75- vuotis hääpäivää, puutarhassa, Italian kirkkaansinisen taivaan alla. Syötiin kuin roomalaiset aikanaan, nauraen, rupatellen kaikki yhteen ääneen ja laseja kilistellen. Paaviltakin tuli onnittelusähke, jota kaikki vieraat kovaäänisesti ihastelivat.

Vanhan pariskunnan elämä oli rauhaa ja rakkautta. Iltaisin nukahdettiin väsyneinä mutta onnellisina, aina käsi kädessä.

Pieniä kommelluksiakin kyllä sattui.
Eräänä yönä Norma oli pudonnut sängystä ja makasi lattialla liikkumattomana. Pasquale heräsi ennen auringon nousua, keräämään munia kanalasta. Ja käveli Norman päältä.
Huuto kuului tielle asti, onneksi.
Naapuri tuli pelastamaan isomummun hengen.

Yllättäin eräänä päivänä Norma nukkui pois. Hautajaiset vietettiin ja Pasquale meni hautajaisista suoraan kasvimaalle kastelemaan tomaatteja. Poissa silmistä, poissa mielestä.

Isopapan elämä jatkui yksin, samaan rauhalliseen tahtiinsa niinkuin ennenkin.

Kunnes kylältä kuoli 87 vuotias neiti-ihminen.

Pasquale juoksi kylältä kotiin ja hengästyneenä mutta innostuneena  selitti Giadalle: " Maria on kuollut! Voi kun pääsisin pian Marian luo!"
Giada tuijotti isopappaansa silmät pyöreänä ja huokaisi : " Tarkoitit varmaan , että pääset vaimosi Norman luo. Muistatko , että olitte naimisissa 75- vuotta ?"
Pasquale huitaisi kädellään ja vastasi haaveillen, onnellisesti hymyillen: "Ei , ei. Minä menen Marian luo."

Kunnes kuolema erottaa, sanoo pappikin. Niinpä niin.











People have read this post.

maanantai 27. tammikuuta 2014

BLOG

Maanantaiaamu.
Olen kävelylenkillä Maxim- koirani kanssa. Maisema on henkeäsalpaavan kaunis, joten istahdan puistonpenkille ihailemaan.
Umbrian kukkulat ja laaksot viheriöivät, sireenit kukkivat.Ilma tuoksuu tuoreelle ruoholle.
Kevättä ilmassa.
Maximkin nauttii kevään merkeistä.Nuuskii ilmaa. Kakkaa ruohikolle.

Mietin blogia ja bloggausta. Olen yksi 53 000 suomalaisen bloggaajan joukosta. Olen kurkistellut toisten blogeja, ja ihaillut heidän sivujaan.
Sieltä löytyy todella laadukkaita, ammattimaisia kirjoituksia, valokuvineen , linkkeineen,haastatteluineen jne.
Hävettää.
Haluaisin mennä peiton alle piiloon.

Minun blogini voisi saada jopa kolmannen sijan,  ammattimaisuudellaan, jos kilpailisin alaluokkalaisten kanssa. Ja olisin 7- vuotias.

Osaan laittaa välit sanoihin. Aloittaa lauseet isoilla kirjaimilla. Lisätä yhden valokuvan yhteen ja samaan paikkaan. ( Koska tulee automaattisesti. ) Kirjoittaa pötköön.

Mutta minua kiehtovat " kommenttiluukut".
Kukaan ei kommentoi. Haluaisin kommentoida. Kun joku on Amerikasta asti lukenut minun pötköblogini, haluaisin tietää makasiko hän Miamin rannalla kun luki sitä, vai oliko kenties ulkoiluttamassa koiraansa niinkuin minäkin,  toisella puolella maailmaa.
Ikävä kyllä " kommenttilaatikkoon" ei voi huhuilla, että " Kuka siellä ?" Leila täällä Italiasta, mitä kuuluu? "

No, täällä minä sitten huhuilen itsekseni , kirjoittaessani pötkökirjoitustani yhdellä valokuvalla.

Ja toivotan kaikille bloggaajille ympäri maailmaa : " BLOG !! "
eli Buon  Lunedi  Osate  Gente !!

Vapaasti suomennettuna:
Mukavaa maanantaita, olkaa ihmiset uskaliaita!!











People have read this post.

lauantai 25. tammikuuta 2014

Sörtsö

Sergio, ( ihan vain suomeksi Sörtsö ) on minun hauska elämänkumppanini, joka tekee arkipäivistäni mukavia persoonallisella huumorintajullaan.

Tässä muutama juttelu:

Yhtenä aamuna poikani Thomas tokaisi: " Āiti, sulla on pusero väärinpäin päällä."
Sergio: " Pusero on ihan oikeinpäin, Leila on väärinpäin sen sisällä."

Olimme lähdössä italiansuomalaisten pikkujouluihin.Laitoin päälleni lappalaisaiheisen villapuseron . Suomen kunniaksi.Sergio katseli minua epäilevän näköisesti, johon minä :
"Onko mun vaatteissa  jotain vikaa?"
Sergio:" Ei, ihan hyvät. Harmi vaan kun mennään autolla  eikä hevosella."

Marketissa. Sergio: "Työnnä sä ruokakärryä."  "Miksi?" Kysyin minä.
Sergio: " Sä olet seksikkäämpi kuin minä kun työnnät ruokakärryä."











People have read this post.

torstai 23. tammikuuta 2014

Panda

Rakastan Pandaani.

WWF lle tiedoksi :  Minulla ei ole lemmikkieläimenä Panda karhua. Ainakaan toistaiseksi. Kyse on minun italialaisesta Panda merkkisestä autosta.

Päiväni kuluvat autolla ajellen, sillä Spoleton pienessä kaupungissa kulkee kaksi bussia päivässä. Niistäkin joka toinen myöhässä.Italiassa ollaan. Vaikka sehän ei italialaisia haittaa, kun kaikki haluavat kulkea mukavasti omalla autollaan. Niin tämä tamperelainenkin.

Pandasta on tullut minulle rakas, toinen kotini. Sen on poikani Thomaskin huomannut kun ehdotti minulle:" Äiti , mä laittaisin sinuna autoon verhot, ja pelargoonin takaikkunalle."

Autoni on korkeampi kuin yleensä autot, joten tutkailen hyvin liikennettä ylhäältä alaspäin, ihailen näyteikkunoiden vaatteita tirkistellen hintoja ja katselen onko tuttuja kadulla kävelemässä.

Väriltään " toinen kotini" on kullanhohtoinen. Viralliselta nimeltään " Ranskalainen shampanja". Naisen unelma. Ainakin minunlaiseni blondin.

Parasta Pandassani on silti, että vaikka on korkea , niin on pienen kokoinen. Voit parkkeerata ihan mihin vain, ja miten päin tahansa.Italian rajojen sisäpuolella.
Vaikka kauppakeskuksen sisäänkäyntiin. No ei nyt sentään.

Joka paikkaan muualle kyllä. Olen taskuparkkeerauksen Suomenmestari . ( En Italian )

Parhaat taskuparkkeeraukseni näyttävät siltä, kuin joku olis nostanut  autoni kahden auton väliin: 10 cm.tilaa sekä takana että edessä.

Hyviä parkkipaikkoja ovat myös jalkakäytävät: Jos unohdin ostaa vaikka maidon kaupasta, parkkeraan kaupan eteen jalkakäytävälle , ja juoksen sisälle kauppaan hakemaan maidon.
Kyllä siitä mahtuu vielä jalankulkijakin, vaikka vähän tiukkaa tekeekin.

Minun suosikkini on liikenneympyrä. Vakipaikkani,
kun haen vieraita rautatieasemalta.

Aseman parkkipaikka on aina täynnä kuin Turusen pyssy, niin miksi jättää käyttämättä tyhjä, liikenneympyrän keskustan viheralue. Ei ymmärrä.

Eikä ymmärrä Pandakaan.











People have read this post.

torstai 16. tammikuuta 2014

Turvavyö


" Kun astuu Italian maankamaralle, on kuin riisuisi kengät jalasta."
Italialaiset ovat taiteilijasieluja, joiden on vaikea ottaa vastaan, saati noudattaa "ylhäältä päin" määrättyjä lakeja.
Italialainen haluaa päättää itse miten oman elämänsä elää: Turvallisesti ja tasapainoisesti vai villittömästi ja riskialttiisti.
Tämä pätee myös turvavyöhön.
Kun vuosia sitten turvavyö tuli pakolliseksi autoissa, lahjakkaat, luovat napolilaiset kehittivät muutamassa päivässä t- paidan, jossa oli edessä kiinniolevan turvavyön kuva.
Myynti oli valtavaa toreilla ja marketeissa. T-paita päälle ja liikenteeseen. Kätevää. Ei tarvinnut käyttää turvavyötä.
Totuuden nimessä: Minutkin on pysäyttänyt poliisi, koska minulla ei ollut turvavyötä.
Kuulen jo  korvissani " siskoäitini" Tuijan karjaisun: " Ei ollut turvavyötä??!!" Tuija on ankarampi kuin poliisi. Minulla on kokemusta asiasta: Hän on uhannut minua marketissa ilmoittavansa kaupan kassalle, että siskonsa on varas. Vain siitä syystä, että napsin muutaman irtokarkin ohittaessani kaupan karkkihyllyn.Kaikkihan niitä napsii. Ainakin Italiassa.
Joten siskolleni tiedoksi: Käytän aina turvavyötä, ole rauhassa.
Järjestys vain on tämä, kun starttaan autoni:
1.  Laitan radion päälle ja etsin mieleiseni musiikkikanavan.
2.  Laitan huulipunaa.
3.  Laitan turvavyön.
Poliisi pysäytti minut kun olin vaiheessa kaksi. Harmi.
Selvisin silti tilanteesta ilman sakkoja.
Käytin samaa vanhaa mutta varmaa tekniikkaa: Hymyilin herttaisesti poliisille.
Hymyni oli tällä kertaa jopa spontaani.
Miten virkapukuiset miehet voivat olla niin puoleensavetäviä?











People have read this post.