Siivousloma

Nopeasti meni tai paremminkin lensi aika Tampereella.
Tein sitä kaikkea kivaa, mitä teen aina Mansessa eli pyörin keskustan vaatekaupoissa, istuin kahviloissa pulla suussa ja söin lounaspaikoissa suomalaisia ruokia.
Tällä kertaa himoni oli sienisalaattiin, jota sitten yritin epätoivoisesti sulatella loppupäivän.

Tapasin ihania ystäviäni ja sukulaisiani,  ja joku jäi ikävä kyllä tapaamattakin, kun  aikaa meni myös poikani Tommin kanssa, hänen ensiasuntoaan kodin näköiseksi laittaessa.

Kun astuin sisälle Tommin pari päivää ennen tuloani vuokrattuun yksiöön, näin maailman likaisimmat ikkunat.
Yksi seinä oli melkein kokonaan lasia, mutta näytti lähinnä likaiselta seinältä, ikkunasta kun ei nähnyt ulos vaikka kuinka yritti tirkistellä.
Tiesin, että ikkunasta voisi näkyä Tuomiokirkko ja sen kaunis viheriöivä puisto, jos se olisi vain ollut mahdollista.
Muutaman päivän tuijotin laiskasti kuraa, enkä maisemaa, kunnes sain siivousvimman nimeltään "äiti hoitaa homman".
Pesin ikkunat ja samalla koko asunnon, seiniä ja kylppärin vesiputkia myöten.
Energiani ei loppunut vielä siihenkään, joten ajattelin käydä kysymässä alakertalaiselta tarvitseeko siivousapua.
Mutta kun Tommi ehdotti Ikeaan menoa, niin siivousintoni loppui kuin seinään, yhtä nopeasti kuin oli tullutkin.

Ikeasta löysimme Tommin asuntoon kaikkea tarpeellista ja tarpeetonta, mitä käteen sattui jäämään: Maton, verhot, kattiloita, pöytäliinan, lampun, pussilakanat ja pari hotdoggia.
Siinä sitten ihmeteltiin Ikean oven ulkopuolella seitsemän täyden ostoskärryn kanssa, että mitenkäs nämä tavarat viedään kotiin asti.
Unohdin, että Panda oli Italiassa.
Piti tyytyä kaupungin bussiin, käyttää sitä kuorma-autona.

Ihmeen kaupalla, tavaroita perässä vetäen, liejussa ja sateessa, saimme kaiken raahattua ja ängettyä sisälle Tommin yksiöön.
Lattia täyttyi muovista kun revimme pusseja auki, ja sisustimme minikotia.
Rumasta ankanpoikasesta kuoriutui joutsen:
Kaunis, harmaansävyinen pikku koti, henkeäsalpaavalla maisemalla.

Väsyneinä ja onnellisina menimme lopuksi  rentoutumaan Petrikin ja Esterin luokse italialaiselle illalliselle.
Minulle ei ole vielä selvinnyt, mistä se notkuva pöytä aitoa italialaista ruokaa tulee.
Tuoko joku sen helikopterilla Italiasta?
Kuka?
Italian presidentti?
Kokkipoikani salaisuus.

Keskiyöllä palasimme  puhtaaseen kotiin, nukahdimme Tuomiokirkon tornin kuvat silmissä.

Näin unta äidistä, joka pesi  onnellisena Stockmannin 43 likaista näyteikkunaa.

Ps . Kuva: Näin rennosti voi
lapsi ottaa, kun tuli  Italian mamma siivoamaan.